Välilevyn pullistuma: Oireet, hoito ja totuus oireettomista löydöksistä
Alaselkäkipu on yksi yleisimmistä syistä hakeutua lääkäriin, ja usein pelon aiheena on välilevyn pullistuma. Termi herättää monissa huolta pysyvästä vauriosta tai leikkaustarpeesta. Totuus on kuitenkin usein lohdullisempi: suurin osa pullistumista paranee itsestään, ja kuvantamislöydökset eivät aina korreloi kivun kanssa.
Tässä artikkelissa käymme läpi, mikä välilevyn pullistuma todella on, miten se eroaa repeämästä, mitä tilastot sanovat vaivan yleisyydestä ja miten sitä hoidetaan Käypä hoito -suositusten mukaisesti.
Mikä on välilevyn pullistuma?
Välilevyt ovat nikamien välissä sijaitsevia iskunvaimentimia. Ne koostuvat sitkeästä ulkokuoresta (annulus fibrosus) ja hyytelömäisestä sisuksesta (nucleus pulposus). Iän myötä välilevyt menettävät nestepitoisuuttaan ja madaltuvat, mikä on normaalia kulumista [1].
Välilevyn pullistumassa (diskusprolapsi) välilevyn sisusmassa työntyy ulos normaalilta paikaltaan. Jos tämä massa painaa hermojuurta, se voi aiheuttaa ns. iskiaskipua, joka säteilee pakaraan ja alaraajaan [1].
Välilevyn pullistuma vai repeämä – Mikä on ero?
Terminologia voi olla hämmentävää, sillä arkikielessä ja lääketieteessä käytetään useita termejä kuvaamaan välilevyn muutoksia. On tärkeää erottaa protruusio (pullistuma) ja ekstruusio (repeämä/tyrä).
Välilevyn pullistuma (Protruusio):
Välilevyn ulkorengas on heikentynyt ja pullistuu ulospäin, mutta se on yhä ehjä. Hyytelömäinen sisus ei ole purkautunut kokonaan ulos välilevystä, vaan "työntää" ulkokuorta hermokanavaa kohti. Tämä on lievempi muutos [2].Välilevyn repeämä tai tyrä (Ekstruusio/Prolapsi):
Välilevyn ulkorengas (annulus) repeää kokonaan, ja hyytelömäinen sisus (nucleus) pursuaa ulos selkäydinkanavaan. Tämä aiheuttaa usein voimakkaamman kemiallisen tulehdusreaktion hermojuuren ympärille kuin pelkkä mekaaninen paine [2].
Mielenkiintoista on, että suuret repeämät paranevat usein nopeammin kuin pienet pullistumat. Tämä johtuu siitä, että kun sisusmassa joutuu kosketuksiin verenkierron kanssa selkäydinkanavassa, elimistön puolustusjärjestelmä tunnistaa sen "vieraaksi aineeksi" ja alkaa hajottaa sitä [3].
Oireettomat pullistumat – Yleisempiä kuin luulet
Yksi tärkeimmistä asioista ymmärtää on se, että magneettikuvassa näkyvä pullistuma ei välttämättä ole selkäkivun syy.
Laajassa systemaattisessa katsauksessa ja meta-analyysissä (Brinjikji et al., 2015), joka julkaistiin American Journal of Neuroradiology -lehdessä, tutkittiin yli 3000 oireetonta ihmistä. Tulokset olivat pysäyttäviä ja osoittivat, että rappeumamuutokset ja pullistumat ovat osa normaalia ikääntymistä:
20-vuotiaat: Noin 30 %:lla oireettomista on välilevyn pullistuma.
50-vuotiaat: Noin 60 %:lla oireettomista on välilevyn pullistuma.
80-vuotiaat: Noin 84 %:lla oireettomista on välilevyn pullistuma. [4]
Tämä tarkoittaa, että jos otamme kenet tahansa kadulta ja kuvaamme hänen selkänsä, on suuri todennäköisyys löytää "vikaa", vaikka henkilöllä ei olisi lainkaan kipuja. Siksi diagnoosia ei koskaan tulisi tehdä pelkän kuvan perusteella, vaan oireiden ja kliinisen tutkimuksen on vastattava kuvauslöydöstä [1].
Välilevyn pullistuman oireet
Tyypillinen oireellinen välilevyn pullistuma aiheuttaa iskiasoireyhtymän. Oireita ovat:
Säteilykipu: Kipu, joka lähtee alaselästä ja säteilee pakaran kautta reiteen, pohkeeseen tai jalkaterään saakka. Säteilykipu on usein pahempaa kuin selkäkipu.
Puutuminen ja pistely: Tuntohäiriöt vastaavat puristuksissa olevan hermojuuren aluetta.
Lihasheikkous: Esimerkiksi vaikeus nousta varpaille tai kantapäille [2].
Milloin lääkäriin välittömästi?
Jos sinulla on virtsaamisvaikeuksia (et pysty virtsaamaan tai pidättämään virtsaa), ulosteen pidätyskyvyn häiriöitä tai ratsupaikka-anestesiaa (tunnottomuutta peräaukon ja sukuelinten alueella), kyseessä voi olla cauda equina -syndrooma. Tämä vaatii päivystyksellistä leikkaushoitoa [1].
Hoito ja kuntoutus Käypä hoito -suosituksen mukaan
Hyvät uutiset ovat, että suurin osa (n. 75–90 %) välilevyn pullistumista paranee ilman leikkausta noin 3 kuukauden kuluessa [1, 5].
1. Vältä vuodelepoa
Aikaisemmin suositeltu ehdoton vuodelepo on todettu haitalliseksi. Nykysuositus on pysyä liikkeellä kivun sallimissa rajoissa. Kevyt liike ylläpitää lihaskuntoa ja aineenvaihduntaa, mikä edistää paranemista [1].
2. Kipulääkitys
Tarvittaessa käytetään tulehduskipulääkkeitä tai parasetamolia lievittämään kipua, jotta liikkuminen onnistuu. Hermokipulääkkeitä voidaan harkita lääkärin arvion mukaan [1].
3. Fysioterapia ja harjoittelu
Ohjattu harjoittelu on keskeinen osa toipumista. Harjoitteet, jotka keskittyvät keskivartalon hallintaan ja liikkuvuuteen, voivat vähentää oireita ja estää uusiutumista [5]. Myös manuaalisesta terapiasta voi olla lyhytaikaista hyötyä kivunlievityksessä.
4. Leikkaushoito
Leikkausta harkitaan yleensä vasta, jos kovat kivut jatkuvat yli 6–12 viikkoa asianmukaisesta konservatiivisesta hoidosta huolimatta, tai jos potilaalla on eteneviä lihasheikkouksia [1, 2]. Vain pieni osa potilaista tarvitsee leikkausta.
Yhteenveto
Välilevyn pullistuma voi olla kivulias kokemus, mutta se ei ole tuomio loppuelämän selkävaivoille. Keholla on hämmästyttävä kyky korjata välilevymuutoksia: pullistumat kuivuvat kasaan ja repeämät resorboituvat. Tärkeintä on maltti, kivunhallinta ja aktiivinen, nousujohteinen kuntoutus.
Kärsitkö selkäkivuista? Aloita toipuminen heti.
Välilevyn pullistuman tai epämääräisen alaselkäkivun kanssa ei tarvitse jäädä yksin odottelemaan. Oikeanlainen, turvallinen liike on lääkettä.
Hyvinvointiheimo on kehittänyt asiantuntijoiden johdolla Alaselän ensiapupakkaus -verkkokurssin. Kurssi tarjoaa sinulle selkeät, helposti toteutettavat ohjeet akuutin kivun lievittämiseen ja selän toimintakyvyn palauttamiseen. Älä anna kivun kroonistua – ota askel kohti kivuttomampaa arkea tänään.
👉 [Tutustu Alaselän ensiapupakkaukseen tästä]
Lähdeluettelo
1. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Fysiatriyhdistyksen asettama työryhmä. (2017). Alaselkäkipu. Käypä hoito -suositus. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim. [Viitattu 2024]. Saatavilla: https://www.kaypahoito.fi/kht000822. Saarelma, O. (2022). Iskias, välilevyturvotus, välilevytyrä. Lääkärikirja Duodecim. Terveyskirjasto. https://www.terveyskirjasto.fi/dlk002363. Zhong, M., Liu, J. T., Jiang, H., et al. (2017). Incidence of Spontaneous Resorption of Lumbar Disc Herniation: A Meta-Analysis. Pain Physician, 20(1), E45–E52. PMID: 28072796 https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/28072796/4. Brinjikji, W., Luetmer, P. H., Comstock, B., et al. (2015). Systematic literature review of imaging features of spinal degeneration in asymptomatic populations. American Journal of Neuroradiology, 36(4), 811–816.PMID: 25430861. https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/25430861/5. Chou, R., et al. (2016). Noninvasive Treatments for Low Back Pain. Comparative Effectiveness Review. Agency for Healthcare Research and Quality (US). PMID: 26985522 https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/26985522/