Tutustu hieronnan voimaan: helpota kipuja ja särkyjä tehokkaasti
Hieronta on yksi ihmiskunnan vanhimmista hoitomuodoista. Monelle suomalaiselle hierojalla käynti on tuttu ja turvallinen tapa hoitaa niska-hartiaseudun jumeja, nopeuttaa urheilusuorituksesta palautumista tai hakea hetken hengähdystaukoa stressaavan arjen keskellä. Vaikka hieronta on osa monen arkea, sen vaikutusmekanismeista liikkuu edelleen paljon vanhentunutta tietoa.
Tässä artikkelissa syvennymme hieronnan maailmaan nykytieteen valossa.
Hieronnan pitkä historia ja ammattitaito Suomessa
Hieronnan juuret ulottuvat tuhansien vuosien taakse, ja länsimainen klassinen hieronta pohjautuu pitkälti 1800-luvulla eläneen ruotsalaisen Per Henrik Lingin työhön. Suomessa hieronta on tarkasti säädeltyä toimintaa. Nimikesuojattu termi koulutettu hieroja tarkoittaa terveydenhuollon ammattihenkilöä, joka on suorittanut virallisen ammattitutkinnon ja löytyy Valviran rekisteristä.
Yleisimmät hierontamuodot – Klassisesta purentalihaksiin
Vaikka hieronnan perusmekanismi on aina kosketus, tekniikat ja tavoitteet vaihtelevat. Ammattilainen osaa valita oikean lähestymistavan asiakkaan tarpeen mukaan.
Klassinen hieronta on perinteisin ja yleisin muoto. Siinä käytetään viittä perusotetta: sivelyä, hankausta, pusertelua, taputusta ja täristystä. Tavoitteena on usein yleinen rentoutuminen, lihaskireyksien lievittäminen ja aineenvaihdunnan vilkastuttaminen. Se sopii lähes kaikille vauvasta vaariin.
Urheiluhieronta sekoitetaan usein klassiseen hierontaan, ja niissä onkin paljon samaa. Urheiluhieronta on kuitenkin muokkaavampaa ja spesifimpää. Siinä huomioidaan urheilijan laji, harjoituskausi ja kuormitus. Otteet voivat olla voimakkaampia, ja niissä hyödynnetään enemmän poikittaishierontaa sekä triggerpiste-tekniikoita lihasjännitysten laukaisemiseen.
Purentalihashieronta on kasvattanut suosiotaan merkittävästi, sillä stressi ja hampaiden narskuttelu (bruksismi) ovat yleistyneet. Hoidossa käsitellään poskien, leukojen ja ohimoiden lihaksia – usein myös suun sisäpuolelta. Se on tehokas apu epämääräisiin päänsärkyihin, korvakipuihin ja leuan naksumiseen.
Raskaushieronta on odottaville äideille suunniteltu lempeä hoito, jossa asento tuetaan tyynyillä turvalliseksi, usein kylkimakuulle. Hoidolla helpotetaan alaselän ja lantion kipuja sekä vähennetään turvotusta raajoissa.
Kuumakivihieronta
Mitä tiede sanoo palautumisesta ja lihaskivusta?
Yksi yleisimmistä syistä hakeutua hierontaan on lihasten kipeytyminen urheilun tai rasituksen jälkeen. Laajat vertailututkimukset ovat osoittaneet, että hieronta on yksi tehokkaimmista keinoista lievittää treenin jälkeistä viivästynyttä lihaskipua eli DOMS-oireita sekä vähentää koettua uupumusta [1].
Vaikutusmekanismi on mielenkiintoinen ja tapahtuu solutasolla. Vuonna 2012 julkaistu merkittävä tutkimus osoitti, että hieronta vähentää lihassoluissa tulehdusta edistävien sytokiinien tuotantoa. Lisäksi hieronta edistää solujen energialaitosten eli mitokondrioiden biogeneesiä, mikä nopeuttaa lihaksen toipumista solutasolla [2].
Samalla on kuitenkin syytä murtaa sitkeä myytti maitohapoista. Nykytieteen mukaan hieronta ei poista maitohappoa lihaksista sen tehokkaammin kuin tavallinen passiivinen lepo. Kevyt aktiivinen liikunta (kuten kävely) on ylivoimainen tapa huuhdella maitohappoja elimistöstä [3]. Hieronnan hyöty palautumisessa perustuu siis solutason tulehduksen säätelyyn eikä niinkään kuona-aineiden mekaaniseen poistamiseen.
Kipu, hermosto ja stressin lievitys
Hieronnan ehkä merkittävin vaikutus tapahtuu hermostossa. Kipu lievittyy usein välittömästi niin kutsutun porttikontrolliteorian ansiosta: kun ihoa kosketetaan, tuntohermot lähettävät selkäytimeen nopeita viestejä, jotka "tukkivat" hitaampien kipuviestien pääsyn aivoihin. Lisäksi hieronta aktivoi kehon parasympaattista hermostoa (lepohermosto), mikä näkyy hoidon aikana usein sykkeen laskuna ja sykevälivaihtelun paranemisena.
Hieronnalla on myös kiistaton yhteys mielen hyvinvointiin. Laajat meta-analyysit osoittavat, että hieronta lievittää tehokkaasti ahdistusta ja stressin tunnetta. Vaikka aiemmat väitteet stressihormoni kortisolin dramaattisesta laskusta onkin myöhemmissä tutkimuksissa todettu osittain liioitelluiksi, hoidon vaikutus mielialaan on johdonmukainen [4].
Myytit verenkierrosta ja liikkuvuudesta
Usein väitetään, että hieronta vilkastuttaa verenkiertoa koko kehossa. Tutkimukset ovat kuitenkin osoittaneet, että hieronta ei merkittävästi lisää valtimoverenkiertoa syvällä lihaksessa tai koko raajassa verrattuna kevyeen liikuntaan. Vaikutus on pääasiassa pinnallinen ja paikallinen [5].
Entä miksi liikkuvuus paranee hieronnan jälkeen? Faskia eli lihaskalvo on erittäin lujaa kudosta, jota on laskennallisten mallien mukaan lähes mahdotonta venyttää tai muokata pelkällä käsivoimalla [6]. Liikkuvuuden lisääntyminen johtuukin todennäköisesti hermoston rentoutumisesta: kun suojajännitys vähenee, lihas uskaltaa rentoutua ja päästää nivelen liikkumaan laajemmalla radalla.
Yhteenveto
Hieronnan fysiologiset vaikutukset ovat moninaiset ja ne perustuvat ennen kaikkea hermoston rauhoittamiseen, kivun säätelyyn ja solutason palautumisen tukemiseen. Riippumatta siitä, valitsetko klassisen hieronnan, urheiluhieronnan tai purentalihaskäsittelyn, parhaat tulokset saavutetaan yhdistämällä ammattilaisen tekemä hoito omaan aktiivisuuteen.
Lähdeluettelo
1.Dupuy, O., et al., (2018). An Evidence-Based Approach for Choosing Post-exercise Recovery Techniques to Reduce Markers of Muscle Damage, Soreness, Fatigue, and Inflammation: A Systematic Review with Meta-Analysis. Frontiers in Physiology, 9, 403. PMID: 29755363 https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/29755363/2.Crane, J., et al., A. (2012). Massage therapy attenuates inflammatory signaling after exercise-induced muscle damage. Science Translational Medicine, 4(119). PMID: 22301554 https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/22301554/3.Martin, N. A., et al., (1998). The comparative effects of sports massage, active recovery, and rest in promoting blood lactate clearance after supramaximal leg exercise. Journal of Athletic Training, 33(1), 30. PMID:16558481 https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/16558481/4. Moyer, C. A., et al., (2011). Does massage therapy reduce cortisol? A comprehensive quantitative review. Journal of Bodywork and Movement Therapies, 15(1), 3-14.PMID:21147413 https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/21147413/5. Shoemaker, J. K., et al., (1997). Failure of manual massage to alter limb blood flow: measures by Doppler ultrasound. Medicine and Science in Sports and Exercise, 29(5), 610-614. PMID: 9140896 https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/9140896/6. Chaudhry, H., et al., (2008). Three-dimensional mathematical model for deformation of human fasciae in manual therapy. Journal of the American Osteopathic Association, 108(8), 379-390. PMID: 18723456 https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/18723456/