Iskias - kattava opas oireisiin ja tehokkaisiin hoitoihin
Iskiaskipu – Säteilevä tuska vai ohimenevä vaiva? Tutkittua tietoa syistä ja hoidosta
Tuntuuko pakarassa sähköiskumainen vihlaisu? Säteileekö kipu reiden takaosaa pitkin pohkeeseen tai jopa varpaisiin asti? Jos vastasit kyllä, olet todennäköisesti tekemisissä iskiaskivun kanssa.
Iskias on yksi pelätyimmistä selkävaivoista, sillä kipu voi olla erittäin voimakasta ja invalidisoivaa. Hyvä uutinen on kuitenkin se, että iskias paranee suurimmalla osalla ihmisistä ilman leikkausta, ja oikeanlaisella fysioterapeuttisella harjoittelulla voit nopeuttaa toipumista merkittävästi.
Tässä artikkelissa käymme läpi, mistä iskias johtuu, mihin se usein sekoitetaan ja miten sitä hoidetaan tutkitusti tehokkailla menetelmillä.
Mikä on iskias?
Iskias ei itsessään ole sairaus, vaan oire, joka kertoo iskiashermon (nervus ischiadicus) ärsytyksestä. Iskiashermo on kehon pisin ja paksuin hermo, joka alkaa lanneselän alaosasta ja kulkee pakaran läpi alas jalkoihin.
Kun puhumme "aidosta iskiaksesta" (lumbosakraalinen radikulopatia), tarkoitamme tilannetta, jossa hermojuuri on puristuksissa tai kemiallisessa tulehdustilassa heti selkärangasta lähtiessään. Tyypillisiä oireita ovat:
Kipu, joka on voimakkaampaa jalassa kuin selässä.
Säteilykipu, joka ulottuu polven alapuolelle.
Tuntohäiriöt (pistely, puutuminen) tai lihasheikkous jalassa [1].
Mistä iskiaskipu johtuu?
Ylivoimaisesti yleisin syy (n. 90 % tapauksista) aidolle iskiakselle on välilevyn pullistuma (diskusprolapsi).
Välilevyn sisusmassa pääsee työntymään ulos ja painamaan hermojuurta. Tämä aiheuttaa sekä mekaanisen puristuksen että voimakkaan tulehdusreaktion hermon ympärille. Vaikka sana "pullistuma" kuulostaa pelottavalta ja pysyvältä, keholla on hämmästyttävä kyky korjata se.
Tärkeä tieto paranemisesta:
Laaja meta-analyysi osoitti, että jopa 66 % välilevyn pullistumista paranee itsestään (spontaani resorptio). Kehon oma immuunijärjestelmä "syö" ja kuivattaa pullistuneen massan pois ajan myötä. Mitä suurempi pullistuma on, sitä todennäköisemmin se itse asiassa häviää itsestään [2]. Leikkausta tarvitaan nykytiedon mukaan vain harvoin, jos konservatiivinen hoito ei tehoa tai ilmenee vakavia puutosoireita.
Mihin iskias voidaan sekoittaa? (Valeiskias)
Kaikki pakaraan tai jalkaan säteilevä kipu ei ole iskiasta. On olemassa useita tiloja, jotka muistuttavat iskiasta, mutta joiden syy ei ole selkärangassa. Näitä kutsutaan usein "valeiskiakseksi".
1. Piriformis-syndrooma / Syvä pakaraoireyhtymä
Tässä tilassa iskiashermo jää puristuksiin pakaran syvien lihasten (kuten piriformis-lihaksen) väliin tai alle, ei selkärankaan. Oireet ovat hyvin samankaltaiset, mutta kipu alkaa usein pakarasta eikä selästä, ja se pahenee pitkään istuessa tai pakaraa venyttäessä [3].
2. Lihasperäinen heijastekipu (Trigger-pisteet)
Kireät pakaralihakset (gluteus minimus ja medius) voivat lähettää heijastekipua reiteen ja pohkeeseen. Tämä kipu on usein jomottavaa ja epämääräisempää kuin hermoperäinen, sähköiskumainen iskiaskipu, eikä siihen liity aitoja tuntohäiriöitä tai refleksimuutoksia.
Miten fysioterapeuttisella harjoittelulla hoidetaan iskiasta?
Vanha ohje vuodelevosta on kumottu. Nykytutkimus osoittaa, että aktiivinen fysioterapia ja liike ovat avain toipumiseen. Hoidossa keskitytään kolmeen osa-alueeseen:
1. Hermokudoksen mobilisointi (Neurodynamiikka)
Koska iskiashermo on ärtynyt ja turvonnut, se ei liu'u vapaasti kudosten välissä. Hermokudoksen mobilisointiharjoitteilla ("flossing" tai "liu'utus") pyritään palauttamaan hermon normaali liike ja vähentämään sen herkkyyttä. Systemaattiset katsaukset ovat osoittaneet, että nämä harjoitteet vähentävät kipua ja parantavat toimintakykyä iskiaspotilailla [4].
Esimerkki: Selinmakuulla tehtävä jalan ojennus ja koukistus rauhalliseen tahtiin, kivun sallimissa rajoissa.
2. Keskivartalon hallinta (Motor Control)
Vaikka syvät vatsalihakset eivät suoraan "poista" pullistumaa, niiden aktivointi auttaa tukemaan lannerankaa ja vähentämään vaurioituneeseen alueeseen kohdistuvaa kuormitusta liikkeen aikana. Tutkimukset puoltavat hallintaharjoitteiden käyttöä kivunlievityksessä ja toimintakyvyn palauttamisessa [5].
3. Yleinen aktiivisuus
Kävely on yksi parhaista lääkkeistä iskiakseen. Se ylläpitää nestekiertoa välilevyissä, estää lihasten surkastumista ja rauhoittaa hermostoa. Tärkeintä on löytää taso, joka ei pahenna jalkaan säteilevää kipua merkittävästi.
Yhteenveto
Iskias on kivulias, mutta useimmiten hyvänlaatuinen vaiva.
Syy: Useimmiten välilevyn pullistuma, joka paranee ajan myötä itsestään.
Erotusdiagnostiikka: Varmista, onko kyseessä aito iskias vai lihasperäinen "valeiskias".
Hoito: Vältä vuodelepoa. Hermon liu'utusharjoitteet ja hallittu liike ovat tehokkainta hoitoa.
Kaipaatko apua iskiaskivun hoitoon?
Jos epäilet iskiasta tai kärsit alaselkäkivuista, Hyvinvointi Heimon Alaselän Ensiapupakkaus -verkkokurssi sisältää turvalliset ja tutkitut harjoitteet, joilla voit aloittaa kuntoutuksen heti. Kurssilla opit hermon liu'utusharjoitteet ja keskivartalon tuen, joilla rauhoitat tilanteen.
Jos haluat tarkat ohjeet kuinka hoidat hermojen liukumista ja haluat saada tarkat ohjeet hermokudoksen mobilisointii katso Vapauta hermostosi verkkokurssi.
Lähdeluettelo
[1] Jensen RK, Kongsted A, Kjaer P, Koes B. Diagnosis and treatment of sciatica. BMJ. 2019;367:l6273. PMID: 31744805.
(Kattava kliininen katsaus iskiaksen diagnostiikkaan ja hoitosuosituksiin.)
🔗 Linkki: https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/31744805/[2] Zhong M, Liu JT, Jiang H, et al. Incidence of Spontaneous Resorption of Lumbar Disc Herniation: A Meta-Analysis. Pain Physician. 2017;20(1):E45-E52. PMID: 28072796.
(Meta-analyysi, joka osoittaa, että suuri osa välilevyn pullistumista paranee itsestään (resorptio) ilman leikkausta.)
🔗 Linkki: https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/28072796/[3] Hopayian K, Song F, Riera R, Sambrook S. The clinical features of the piriformis syndrome: a systematic review. Eur Spine J. 2010;19(12):2095-2109. PMID: 20033739.
(Systemaattinen katsaus piriformis-syndroomasta ja sen erottamisesta tavallisesta iskiaksesta.)
🔗 Linkki: https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/20033739/[4] Ellis RF, Hing WA. Neural mobilization: a systematic review of randomized controlled trials with an analysis of therapeutic efficacy. J Man Manip Ther. 2008;16(1):8-22. PMID: 19119380. (Huom: PMID korjattu vastaamaan oikeaa lähdettä Ellis & Hing 2008).
Tai uudempi: Basson A et al. The Effectiveness of Neural Mobilization for Neuromusculoskeletal Conditions: A Systematic Review and Meta-analysis. J Orthop Sports Phys Ther. 2017;47(9):593-615. PMID: 28704626.
(Käytän tässä Ellis & Hing -klassikkoa, tai Bassonia, joka on uudempi meta-analyysi vahvistamaan hermokudoksen mobilisoinnin tehon. Linkitän Bassonin, koska se on tuoreempi.)
🔗 Linkki: https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/28704626/[5] Fernandez M, Ferreira ML, Refshauge KM, et al. Surgery or physical activity in the management of sciatica: a systematic review and meta-analysis. Eur Spine J. 2016;25(11):3495-3512. PMID: 26453408.
(Vertailee leikkausta ja fysioterapiaa/aktiivisuutta, osoittaen aktiivisen hoidon olevan ensisijainen ja tehokas vaihtoehto.)
🔗 Linkki: https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/26210309/