Jännitysniskan ja jännityspäänsäryn syyt ja hoitovinkit
SISÄLLYSLUETTELO
Jännityspäänsärky on yleisin päänsäryn muoto, joka vaikuttaa suureen osaan väestöstä. Se voi ilmetä lievänä, kohtalaisena tai voimakkaana kipuna, joka kestää muutamasta tunnista useisiin päiviin. Jännityspäänsäryn aiheuttamat kivut ovat yleensä jatkuvia ja tuntuvat usein puristavina tai painavina.
Vaikka jännityspäänsärky on yleinen vaiva, sen tarkkaa syytä ei vielä täysin tunneta. Yleisiä laukaisevia tekijöitä ovat mm. stressi, lihasjännitys, huono asento ja silmien rasittuminen.
Jännityspäänsärky voi myös liittyä niskan ja hartioiden alueen lihasten ja jänteiden kireyteen ja ärsytykseen, jolloin puhutaan jännitysniskasta.
Tässä artikkelissa käsitellään jännityspäänsärkyä, sen syitä, siihen vaikuttavia tekijöitä ja keinoja millä jännityspäänsärky saadaan kuriin.
Jännityspäänsäryn ymmärtäminen
Jännityspäänsärky on tila, missä niskahartiaseudun jatkuva lihasjännitys aiheuttaa verenkierron muutoksia kudoksissa ja aiheuttaa kipua. Lihasten happamuustila nousee niskassa ja kipu säteilee päähän ja tuntuu päänsärkynä.
Jännityspäänsäryn yksi merkittäviä aiheuttajia on stressi eli henkinen kuormitus.
Stressin lisääntyminen aiheuttaa lihaksien tiedostamantonta jännitystä ja lisää näin kuormitusta lihaksille. Kasaantunut kuormitus myös muuttaa tapaa, jolla aivomme käsittelevät kipua ja ikäänkuin voimistaa sitä.
Stressiä ja henkistä kuormitusta lisää todella moni asia ja siksi sitä on vaikea muuttaa tai havaita. Kiireellinen arki, huonot yöunet, huono ruokavalio, liian vähäinen veden juominen, huolet parisuhteessa, rahahuolet ja monet muut tekijät lisäävät stressiä ja näin riskiä jännityspäänsärkyyn.
Huonot ja kuormittavat työasennot lisäävät niskan lihasten työkuormaa, joten työympäristöllä ja harrastuksilla on osansa jännityspäänsäryn syntymisessä. Hyvällä lihaskunnolla ja liikkuvuudella voidaan kuitenkin ehkäistä lihasten väsymistä ja kipeytymistä.
On tärkeää tunnistaa tuki- ja liikuntaelimistön, henkisen kuormituksen ja jännityspäänsäryn välinen yhteys, jotta voidaan määrittää sopiva hoito ja ennaltaehkäisy. Käsittelemme seuraavaksi yleisiä oireita.
Jännityspäänsäryn yleiset oireet
Jännityspäänsäryn yleisiä oireita ovat jatkuva tai ajoittainen puuduttava kipu niskan ja pään alueella. Kipu yleensä alkaa pikkuhiljaa ja jossain vaiheessa havahdutaan, että päähän särkee.
Toinen yleinen oire on jyskyttävä ja sykkivä kipu takaraivolla, joka alkaa kuormittavien asentojen seurauksena. Esimerkiksi kampaaja, joka joutuu pitämään käsiä pitkään ylhäällä leikatessaan hiuksia, saattaa kärsiä jännityspäänsärystä.
Näköongelmat jännityspäänsäryssä
Tendoniitti voi myös vaikuttaa näköön, erityisesti silloin, kun se liittyy jännityspäänsärkyyn. Jännityspäänsärky voi aiheuttaa silmien rasittumista ja näön hämärtymistä, mikä voi puolestaan pahentaa tendoniitin oireita.
Näöllä on myös yhteys jännityspäänsäryn syntymiseen. Jatkuva katseen kohdistaminen ja silmien siristys vaikuttavat niskan pienten lihasten toimitaan ja väsyttävät niitä. Siksi näön tarkastus ja oikeanlaisten apuvälineiden hankkiminen on tärkeä osa jännityspäänsäryn hoitoa.
Lue lisää päänsärystä ja migreenistä.
Jännityspäänsäryn syyt
Jännityspäänsäryn syyt voivat olla moninaisia ja niitä voi esiintyä samanaikaisesti. Yleisiä syitä ovat:
Liiallinen rasitus: Yksipuolinen ja toistuva rasitus lisää riskiä saada jännityspäänsärky. Myös liian raskas liikunta voi aiheuttaa jännityspäänsärkyä.
Huono asento: Huono asento voi aiheuttaa lihasjännitystä ja lihasten ärsytystä, mikä voi johtaa päänsärkyyn.
Stressi: Stressi voi aiheuttaa lihasjännitystä ja kireyttä, mikä voi puolestaan aiheuttaa jännityspäänsärkyä. Myös kivun käsittelyn muutokset aivoissa ovat vahvasti yhteydessä kivun syntymiseen.
Vammat: Niskan, hartioiden tai pään alueen vammat voivat muuttaa tapaa millä liikumme ja näin lisätä kuormitusta hartioiden ja niskan alueella.
Tunnistamalla nämä syyt ja niiden vaikutukset kehoon voidaan paremmin hoitaa ja ennaltaehkäistä jännityspäänsärkyä.
Jännityspäänsäryn diagnosointi
Jännityspäänsäryn diagnosointi alkaa yleensä potilaan oireiden ja sairaushistorian kartoituksella. Lääkäri voi kysyä kivun alkamisesta, kestosta, voimakkuudesta ja mahdollisista laukaisevista tekijöistä.
Lääkäri voi myös suorittaa fyysisen tutkimuksen, jossa tarkastellaan niskan, hartioiden ja pään alueen lihaksia. Tämä voi auttaa tunnistamaan mahdollisia kireyksiä, lihasheikkoutta ja lihaskireyksiä.
Jännityspäänsärkyyn ei tehdä kuvantamistutkimuksia sillä se on pitkälti yhdistelmä lihasten ja henkisen kuormituksen yhdistelmää ja kuvantamisella ei saada lisähyötyä diagnoosissa.
Hoito-ohjeet jännityspäänsäryn lievittämiseksi
Tendoniitin hoitoon voidaan käyttää erilaisia menetelmiä, jotka voivat auttaa myös jännityspäänsäryn lievittämisessä. Yleisiä hoito-ohjeita ovat:
Liikunta: Liikunta on ylivoimaisesti paras tapa hoitaa päänsärkyä. Varsinkin ulkoilmassa tehty reipas liikunta, joka on sopivan rasittavaa mutta ei liian rankkaa.
Kipulääkkeet: Tulehduskipulääkkeet, kuten ibuprofeeni, voivat auttaa lievittämään kipua ja helpottaa jännityspäänsärkyä. Tämä on suositeltavaa vain lyhyen aikaa, sillä lääkkeillä on pitkään käytettynä haittavaikutuksia.
Lepo: Välttämällä rasittavaa toimintaa ja vähentämällä henkistä kuormitusta lisääviä tekijöitä saadaan helpotettua jännityspäänsäryn oireita.
Fysioterapia: Fysioterapeutti voi opettaa venytyksiä ja harjoituksia, jotka voivat auttaa lievittämään lihasjännitystä ja jänteiden ärsytystä.
Hieronta: Hieronta voi auttaa rentouttamaan lihaksia ja lievittämään kipua sekä jännityspäänsäryssä että tendoniitissa.
Vinkki: yli 20 tuhatta suomalaista on saanut avun jopa 5 minuutissa niska-hartian seudun jumeihin ja päänsärkyyn suositulta verkkokurssiltamme Niska-Hartian Ensiapupakkaus.
Ei kipulääkkeitä ja ilman lääkärissä tai fysioterapiassa käyntiä. Lue lisää tästä.
Näiden hoito-ohjeiden lisäksi on tärkeää tunnistaa ja välttää laukaisevia tekijöitä, kuten stressiä, huonoa asentoa ja liiallista rasitusta.
Elämäntapamuutokset ja kotikonstit jännityspäänsäryn lievittämiseen
Jännityspäänsäryn ennaltaehkäisyyn voidaan käyttää myös erilaisia elämäntapamuutoksia ja kotikonsteja. Näitä ovat mm.:
Ergonomian parantaminen: Työpisteen ergonomian parantaminen voi auttaa välttämään huonoja asentoja ja lihasjännitystä.
Taukojen pitäminen: Säännölliset tauot työskentelyn aikana voivat auttaa vähentämään silmien rasitusta ja lihasjännitystä.
Stressinhallinta: Stressinhallintatekniikat, kuten meditaatio ja syvä hengittäminen, voivat auttaa vähentämään stressiä ja sen vaikutuksia kehoon.
Liikunta: Säännöllinen liikunta voi auttaa vahvistamaan lihaksia, parantamaan verenkiertoa ja vähentämään stressiä.
Unen laadun parantaminen: Riittävä ja laadukas uni voi auttaa kehoa palautumaan ja vähentää jännityspäänsäryn ja tendoniitin riskiä.
Nämä elämäntapamuutokset ja kotikonstit voivat auttaa sekä jännityspäänsäryn että tendoniitin hoidossa ja ennaltaehkäisyssä.
Katso myös Niska-Hartian Ensiapupakkaus -verkkokurssi – voit päästä päänsärystä jopa minuuteissa eroon!
Milloin ottaa yhteyttä terveydenhuollon ammattilaiseen
On tärkeää ottaa yhteyttä terveydenhuollon ammattilaiseen, jos jännityspäänsärky ei helpota kotikonsteilla (tai verkkokurssillamme) tai jos oireet pahenevat. Lääkäri voi arvioida tilanteen ja määrittää sopivan hoidon.
Yhteyttä kannattaa ottaa myös, jos jännityspäänsärkyyn liittyy muita oireita, kuten kuumetta, pahoinvointia, voimakasta kipua tai näköhäiriöitä, sillä nämä voivat viitata vakavampaan sairauteen tai tilaan.
Johtopäätökset ja ennaltaehkäisyvinkit
Jännityspäänsärky on vaiva, joka voi aiheuttaa kipua ja haitata elämänlaatua. Tämän artikkelin avulla voit tunnistaa oireet, syyt ja hoitovaihtoehdot, jotta voit paremmin hallita ja ennaltaehkäistä näitä vaivoja.
Muista, että elämäntapamuutokset ja kotikonstit voivat olla tehokkaita jännityspäänsäryn hoidossa ja ennaltaehkäisyssä. Älä kuitenkaan epäröi ottaa yhteyttä terveydenhuollon ammattilaiseen, jos oireet eivät parane tai ne pahenevat.
Pidä huolta itsestäsi ja tee tarvittavat muutokset elämäntavoissasi, jotta voit nauttia terveemmästä ja kivuttomammasta elämästä.