Migreeni – Enemmän kuin pelkkä päänsärky: Oireet, syyt ja nykyaikainen hoito
Kun migreenikohtaus iskee, maailma pysähtyy. Valot sattuvat silmiin, pieninkin ääni tuntuu vasaraniskulta ja jyskyttävä kipu pakottaa vetäytymään pimeään huoneeseen.
Migreeni ei ole "vain pahaa päänsärkyä". Se on monimuotoinen neurologinen sairaus, joka koskettaa arviolta yli 10 % väestöstä. Maailman terveysjärjestö WHO luokittelee migreenin yhdeksi eniten toimintakykyä alentavista sairauksista maailmassa.
Tässä artikkelissa käymme läpi, mitä aivoissa tapahtuu kohtauksen aikana, miten migreeni eroaa tavallisesta jännityspäänsärystä ja millaisia lääkkeettömiä ja lääkkeellisiä hoitokeinoja nykytiede suosittelee.
Mikä migreeni on?
Migreeni on aivojen sähkökemiallinen toimintahäiriö. Kyseessä on perinnöllinen taipumus, jossa aivot ovat "yliherkät" reagoimaan tiettyihin ärsykkeisiin.
Kohtauksen aikana aivorungon hermotumakkeet aktivoituvat ja kolmoishermojärjestelmä alkaa erittää tulehduksen välittäjäaineita (kuten CGRP:tä) aivokalvojen verisuonten ympärille. Tämä aiheuttaa verisuonten laajenemisen ja kivuliaan tulehdusreaktion, jonka aistimme sykkivänä särkynä [1].
Migreenin vaiheet – Kipu on vain jäävuoren huippu
Monet mieltävät migreenin vain päänsäryksi, mutta kohtaus on usein kokonaisvaltainen prosessi, joka voi kestää useita päiviä.
Ennakko-oireet (Prodromaalivaihe):
Jopa vuorokautta ennen särkyä voi ilmetä väsymystä, haukottelua, makeanhimoa, mielialan vaihteluita tai niskajäykkyyttä.Aura (n. 15–30 % potilaista):
Ennen särkyä ilmeneviä neurologisia häiriöitä. Yleisin on näköaura: sahalaitakuviot, sokeat pisteet tai valonvälähdykset. Myös puutumista tai puheentuoton vaikeutta voi esiintyä. Aura kestää tyypillisesti 15–60 minuuttia.Särkyvaihe:
Kipu on tyypillisesti toispuoleista, sykkivää ja pahenee fyysisessä rasituksessa (esim. portaiden nousu). Mukana on usein pahoinvointia sekä valo- ja ääniherkkyyttä. Hoitamattomana tämä vaihe kestää 4–72 tuntia.Jälkioireet (Postdromaalivaihe):
Säryn jälkeen olo voi olla uupunut, "krapulainen" ja keskittymiskyvytön jopa vuorokauden ajan [2].
Migreeni vai jännityspäänsärky?
On tärkeää erottaa nämä kaksi, sillä niiden hoito on erilaista.
Migreeni: Usein toispuoleinen, sykkivä, voimakas. Estää normaalin toiminnan. Liittyy pahoinvointia.
Jännityspäänsärky: Usein molemminpuoleinen, puristava ("vinko pään ympärillä"), lievä tai kohtalainen. Ei yleensä estä toimintaa, eikä siihen liity pahoinvointia. Liikunta usein helpottaa jännityspäänsärkyä, mutta pahentaa migreeniä [2].
Käy lukemassa tekemämme blogi jännityspäänsärystä!
On kuitenkin yleistä, että samalla ihmisellä on molempia: niskan lihasjännitys voi laukaista migreenikohtauksen.
Mikä laukaisee kohtauksen?
Migreeniaivot pitävät säännöllisyydestä. Yleisimmät laukaisevat tekijät (triggerit) liittyvät muutoksiin homeostaasissa:
Stressi: Erityisesti stressin laukeaminen (ns. viikonloppumigreeni).
Uni: Liian vähäinen tai liian runsas uni, epäsäännöllinen unirytmi.
Ravinto: Aterioiden väliin jättäminen ja verensokerin heittely. Tietyt ruoka-aineet (kuten punaviini, kypsytetyt juustot) voivat olla triggereitä, mutta niiden merkitys on yksilöllinen.
Hormonit: Estrogeenitasojen lasku kuukautisten yhteydessä on yleinen laukaisija naisilla [1, 3].
Hoito Käypä hoito -suosituksen mukaan
Migreeniä ei voi parantaa lopullisesti, mutta sitä voidaan hallita tehokkaasti.
1. Akuuttihoito (Kohtauksen katkaisu)
Lääke tulee ottaa mahdollisimman varhain, heti kivun alkaessa (auran aikana lääkettä ei yleensä suositella otettavaksi, vaan vasta säryn alkaessa).
Ensisijainen hoito: Tulehduskipulääke (esim. ibuprofeeni tai asetyylisalisyylihappo) riittävän suurena annoksena, tarvittaessa yhdistettynä parasetamoliin ja pahoinvointilääkkeeseen.
Täsmälääkkeet (Triptaanit): Jos tulehduskipulääke ei riitä, käytetään triptaaneja. Ne supistavat laajenneita verisuonia ja estävät kipuviestin kulkua. Triptaaneja ei tule käyttää yli 9 päivänä kuukaudessa särkylääkepäänsäryn riskin vuoksi [1].
2. Estolääkitys
Jos kohtauksia on toistuvasti (esim. yli 3 kuukaudessa) tai ne ovat erittäin vaikeita, harkitaan estolääkitystä.
Perinteiset: Beetasalpaajat (verenpainelääkkeet), kandesartaani tai amitriptyliini (kynnystä nostava lääke).
Uudet biologiset lääkkeet: CGRP-vasta-aineet ovat uusi, vallankumouksellinen lääkeryhmä, joka on kehitetty nimenomaan migreenin estoon. Ne annostellaan pistoksena ja niillä on usein vähemmän sivuvaikutuksia kuin vanhoilla lääkkeillä [1, 3].
3. Lääkkeetön hoito
Elämäntapamuutokset ovat hoidon perusta:
Säännöllisyys: Säännöllinen uni-valverytmi ja ateriarytmi.
Liikunta: Säännöllinen aerobinen kestävyysliikunta vähentää tutkitusti kohtausten tiheyttä ja voimakkuutta.
Rentoutus: Stressinhallintakeinot, kuten rentoutusharjoitukset tai biopalautehoito.
Akupunktio: Laajan Cochrane-katsauksen mukaan akupunktiolla on kohtalainen näyttö migreenin ehkäisyssä ja se voi olla vaihtoehto lääkehoidolle [4].
Yhteenveto
Migreeni on monimutkainen sairaus, joka vaatii yksilöllistä hoitoa.
Tunnista omat laukaisevat tekijäsi (uni, stressi, syöminen).
Ota kohtauslääke riittävän ajoissa ja riittävän suurena annoksena.
Jos elämänlaatusi kärsii, hakeudu lääkäriin keskustelemaan estohoidosta.
Muista, että terveelliset elämäntavat ja säännöllinen liikunta ovat lääkettä aivoillesi.
Lähdeluettelo1.Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Neurologinen Yhdistys ry:n asettama työryhmä. (2015). Migreeni. Käypä hoito -suositus. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim.https://www.kaypahoito.fi/hoi36050?tab=suositus2. Nissilä, M. (2022). Migreeni. Lääkärikirja Duodecim. Terveyskirjasto.https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00047/migreeni?q=migreeni3. Ashina, M., et al. (2021). Migraine: epidemiology and systems of care. The Lancet, 397(10283), 1485–1495.PMID: 33773613 https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/33773613/4. Linde, K., et al. (2016). Acupuncture for the prevention of episodic migraine. Cochrane Database of Systematic Reviews, Issue 6. Art. No.: PMID:27351677 CD001218. https://pmc.ncbi.nlm.nih.gov/articles/PMC4977344/
