Kattava opas huimaukseen: oireiden tunnistaminen ja oikean hoitopolun valinta

Huimaus on yleinen ja monimutkainen oire, joka voi johtua monista eri syistä. Se on tunne, joka voi saada henkilön tuntemaan olonsa pyörällä päästään, epätasapainoiseksi tai heikoksi. Huimaus voi olla tilapäistä tai kestää pidempään, ja se voi vaihdella lievästä ärsyttäväksi ja vakavaksi.

Tässä artikkelissa käsitellään huimauksen yleisimpiä syitä, oireita, diagnoosia ja hoitoa sekä ehdotuksia elämäntapamuutoksiin huimauksen ehkäisemiseksi. Tervetuloa oppimaan!

SISÄLLYSLUETTELO

Huimauksen yleiset syyt

Huimauksen syitä on monia ja ne voidaan jakaa karkeasti kahteen kategoriaan:

• Sisäkorvaan liittyvät syyt ja

• Keskushermostoon liittyvät syyt

Sisäkorvaan liittyviä syitä ovat esimerkiksi Ménièren tauti, hyvänlaatuinen asentohuimaus (BPPV) ja sisäkorvatulehdus.

Keskushermostoon liittyviä syitä ovat esimerkiksi aivoverenkiertohäiriöt, migreeni ja multippeliskleroosi.

Huimaus voi johtua myös muista syistä, kuten verenpaineen laskusta, lääkkeistä, nestehukasta, anemiasta, stressistä ja ahdistuksesta. On tärkeää selvittää huimauksen taustalla oleva syy, jotta oikea hoito voidaan aloittaa.

Huimauksen ja huonovointisuuden oireet

Huimauksen oireet voivat vaihdella henkilöstä toiseen. Yleisiä oireita ovat epätasapainon tunne, pyörryttävä tunne, heikotus ja näköhäiriöt.

Joillakin henkilöillä saattaa esiintyä myös pahoinvointia, oksentelua, hikoilua ja korvien huminaa. Oireet voivat kestää muutamasta sekunnista useisiin tunteihin tai päiviin.

Astmaan liittyvä huimaus

Astmaan liittyvä huimaus ei ole kovin yleistä, mutta se voi olla oire astman pahenemisesta. Astmaatikot saattavat kokea huimausta hengitysvaikeuksien vuoksi, mikä voi johtaa riittämättömään hapensaantiin ja siten huimaukseen.

Jos huomaat huimauksen lisääntyvän astman yhteydessä, on tärkeää keskustella asiasta lääkärin kanssa.

Huimauksen ja huonovointisuuden diagnosointi

Huimauksen ja huonovointisuuden diagnoosi alkaa yleensä lääkärin tekemällä haastattelulla ja kliinisellä tutkimuksella. Lääkäri saattaa kysyä oireiden kestosta, esiintymistiheydestä, laukaisevista tekijöistä ja mahdollisista muista oireista tai kivuista.

Kliininen tutkimus voi sisältää esimerkiksi tasapaino- ja koordinaatiotestejä, kuulon ja näön tutkimista sekä verenpaineen mittaamista.

Joissakin tapauksissa lääkäri voi suositella lisätutkimuksia, kuten verikokeita, kuvantamistutkimuksia (esim. MRI tai CT) tai sisäkorvan tutkimuksia. Nämä tutkimukset auttavat selvittämään huimauksen taustalla olevan syyn ja määrittämään oikean hoitopolun.

Mikäli huimaus on kuitenkin satunnaista tai lievää, voit ensimmäiseksi kokeilla hoitaa sitä itse (katso vinkkimme alta!)

Huimauksen ja huonovointisuuden hoitovaihtoehdot

Huimauksen ja huonovointisuuden hoito riippuu niiden taustalla olevasta syystä. Joissakin tapauksissa hoito voi olla yksinkertainen, kuten nesteytys, lepo, kehon manipulaatio, lääkityksen muutos tai verenpaineen säätely.

Toisissa tapauksissa, kuten sisäkorvaan liittyvissä syissä, voidaan tarvita erikoistuneempaa hoitoa.

Tämä voi sisältää asentohoidon hyvänlaatuisen asentohuimauksen hoitoon, lääkityksen Ménièren taudin oireiden hallintaan tai fysioterapiaa tasapainon ja koordinaation parantamiseksi.

Migreeniin liittyvän huimauksen hoitoon voidaan käyttää migreenilääkkeitä tai erilaisia ei-lääkkeellisiä hoitoja, kuten rentoutumisharjoituksia ja manuaalista itse annettavaa terapiaa. Keskeistä on löytää juuri sinulle sopiva hoito ja seurata sen vaikutuksia.

Vinkki: Niska-Hartian Ensiapupakkaus -verkkokurssilla opetamme miten voit hoitaa itse pään alueen triggerpisteitä ja siten myötävaikuttaa huimauksen ja päänsäryn vähentämiseen. Lue lisää tästä.

Elämäntapamuutokset huimauksen ehkäisemiseksi

Joitakin elämäntapamuutoksia voidaan toteuttaa huimauksen ehkäisemiseksi tai sen oireiden lievittämiseksi. Näitä ovat esimerkiksi riittävä nesteytys, säännöllinen liikunta, stressin hallinta, terveellinen ruokavalio ja tupakoinnin lopettaminen.

Myös alkoholin ja kofeiinin saantia kannattaa rajoittaa, sillä ne voivat pahentaa huimauksen oireita.

Milloin hakeutua lääkäriin huimauksen vuoksi

Huimaus voi olla merkki vakavammasta terveysongelmasta, joten on tärkeää hakeutua lääkäriin, jos oireet ovat vakavia, kestävät pitkään tai pahenevat. 

Myös jos huimaukseen liittyy muita oireita, kuten kipua, kuumetta, hengenahdistusta tai näköhäiriöitä, on syytä kääntyä lääkärin puoleen.

Kroonisen huimauksen kanssa selviytyminen

Kroonisen huimauksen kanssa eläminen voi olla haastavaa, mutta on olemassa keinoja, jotka voivat auttaa selviytymään paremmin. Näitä ovat esimerkiksi hengitysharjoitukset, niska-hartiaseudun itsehoito, meditaatio, kognitiivinen käyttäytymisterapia ja vertaistuki. 

On myös tärkeää pitää yhteyttä hoitavaan lääkäriin ja seurata sairauden etenemistä ja hoitojen tehoa.

Yhteenveto ja seuraavat askeleet huimauksen hallinnassa

Huimaus on monimutkainen oire, jonka taustalla voi olla useita eri syitä. Tämän artikkelin avulla olet saanut yleiskuvan huimauksen yleisimmistä syistä, oireista, diagnoosista ja hoidosta sekä ehdotuksia elämäntapamuutoksiin huimauksen ehkäisemiseksi. 

Tärkeintä on tunnistaa huimauksen taustalla oleva syy ja aloittaa oikea hoito.

Jos sinulla on huimausta ja haluat oppia, kuinka päästä eroon siitä jopa alle vartissa, kokeile heti Niska-Hartian Ensiapupakkaus -verkkokurssiamme.